Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton strategissa linjauksissa nähdään alueen saavutettavuus elintärkeänä ja tähdätään kansainvälisen matkailun kasvuun sekä alueen elinvoiman vahvistamiseen.
Lentoasema toteuttaa omistajansa eli Lappeenrannan kaupungin ja valtuuston tahtotilaa.
Saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla on tärkeää. Tarvitsemme kaksoisraiteen ja kuutostie on melko hyvässä kunnossa, mutta tarvitsemme myös lentoaseman ja vesiyhteydet.
Ilmailu ja lentoasemat ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin liikennemuotoihin. Lentoasemien edellytetään rahoittavan infransa käyttäjäpohjaisesti.
Toisin on rataliikenteessä. Väylävirasto käytti vuonna 2022 rataverkon ylläpitoon 746 miljoonaa euroa. Tällä rataverkolla VR Oy liikennöi käytännössä ilmaiseksi.
Lentoasema on liikennepaikka. Jostain syystä sen – ainoana – halutaan olevan kannattava omillaan. Mikä on kaksoisraiteen takaisinmaksuaika? Onko kukaan kysynyt lossien kustannus -hyötyanalyysista? Uusi lossi maksaa noin 7 miljoonaa euroa ja vuosikulut yli 500 000 euroa.
Lappeenrannan lentoasema voi tuoda tälle alueelle vuosittain jopa 10 000 eurooppalaista, ja kasvupotentiaalia on. Tästä hyötyy koko Kaakkois-Suomi ja siksi rahoitukseen tarvitaan mukaan valtio, maakunta ja naapurikaupungit.
Lentoasemalla on Ryanairin lisäksi noin kymmenen muuta asiakasryhmää: Taksilennot, charterit, elinsiirtolennot, metsäpalovalvonta ja etsintälennot, rahtilennot, valtion ilmailu- ja huoltovarmuusnäkökulma sekä maanpuolustus. Näköpiirissä on myös chartereita, jotka tuovat keskieurooppalaisia maakuntaan ja heille on myyty matkailupaketti. Näin rahat jäävät varmasti alueelle. Tätä kehitystyötä tehdään hyvässä yhteistyössä kaupungin matkailutoimen ja GoSaimaan sekä yrittäjien kanssa.
Tavoitteena on myös lentoyhteys johonkin isoon Euroopan lentokenttään, ja siten yhteydet palvelevat myös liike-elämän tarpeita.
Ryanairin markkinointimaksut ovat vain pieni osa kokonaisuudesta ja yhtiö on rekisteröity Irlantiin, ei veroparatiisiin. Markkinointimaksut ovat vastikkeellisia: Lappeenranta saa maksuja vastaan markkinoida Ryanairin viestintäkanavissa tätä seutua ja matkailuyrityksiä.
Missään päin Suomea ei olla sulkemassa lentoasemia. Suomi on Euroopasta katsottuna meren takana ja ilman lentoyhteyksiä menetämme kilpailuetua.
Sähkö-, vety- ja hybridilentäminen on viimeisempien uutisten mukaan toteutumassa ennakoitua nopeammin, jopa 3 vuoden kuluttua. Se mullistaa paitsi päästöt, myös hintatason, lentomelun sekä mahdollistaa uusia yhteyksiä.
Lappeenrannalla on mahdollisuus olla eturintamassa ilmailun uudella aikakaudella.
Jukka Himanen
toimitusjohtaja
Lappeenrannan Lentoasema Oy
Eelis Eskelinen
hallituksen pj.
Kaisa Heino
hallituksen vpj.
Petri Krohns
hallituksen jäsen
Jami Holtari
hallituksen jäsen